3. kurssikerran jälkeen - Talja

Perustekniikan kertausta – veto ja selkälihasten käyttö

 

Anatomisesti oikea asento ja lavan alueen lihasten käyttö ovat olennainen osa oikeaoppista tekniikkaa. Vetovaiheessa oikea käsi tuodaan yläkautta lähelle ankkuripistettä (lievästi kaareutuva veto ylhäältä alas). Kädet nousevat, ja ylimmässä kohdassa vetokäden kämmen on kasvojen korkeudella. Huom! nuolen kärki ei saa kuitenkaan missään vaiheessa nousta taustan yläpuolelle.

Eli vetokäden puoleinen lapa vie liikettä siten, että se kiertyy vedon aikana kohti ampujan selkärankaa. Jousikäden puoleinen lapa puolestaan painautuu eteenpäin kohti taulua ja on tukevasti kehossa kiinni. Vetokäden puolella kiertoliikkeen saavat aikaan lavan alueen lihakset (mm. epäkäslihas ja iso suunnikaslihas), ja jousikäden puolella paineen taustaa kohti saa aikaan sahalihas.

Jousikäden lavan asento on tärkeä, koska oikea lavan asento mahdollistaa sen, että ampuja pystyy vastustamaan jousen voimaa vähäisellä lihastyöllä luustoa hyödyntäen.

Sahalihas
Alempi lapalihas (infraspinatus), epäkäs (trapezius) ja iso suunnikaslihas (rhomboideus major)

 

Katso kertaus oppitunnista videolta

YouTube-videon näyttäminen ei onnistunut. Tarkista markkinointievästeiden hyväksyminen ja selaimen yksityisyysasetukset.

 

Sisäkilpailut

 

Suomessa siirrytään hallikauteen syksyllä syys-lokakuussa. Hallikausi kestää keväästä riippuen huhtikuulle. Hallikausi on siis pitkä ja siksipä tänä aikana myös järjestetään paljon hallikilpailuja.

Sisämatkoja on kaksi; 18 ja 25 metriä. Näistä 18 m on yleisin harjoittelu- ja kilpailumatka. Taulun koko tällä matkalla on 40 cm, eli kympin halkaisija on neljä senttiä, taljajousella kaksi senttiä. Juniorit ampuvat hieman suurempaan 60 cm:n tauluun.

Kilpailumuotona on karsintakierros ja pudotusammunnat. Karsintakierros on 60 nuolta, josta myös on peräisin sisäennätykset. Tämän perusteella ampujat sijoitetaan kaavioon periaatteella ensimmäinen vs. kaavion viimeinen. Pudotuskierroksella jatkoon pääsee kuudella sarjavoittopisteellä. Yhdessä sarjassa ammutana kolme nuolta. Voitosta saa kaksi sarjavoittopistettä ja tasapelistä yhden. Päädyttäessä tasapisteisiin 5-5 ammutaan yhden nuolen uusinta. Samaa pudotusmenetelmään käytetään myös ulkokilpailuissa.

Taljajousella pudotukset ovat muuten samalla periaatteella, mutta sarjavoittopisteiden sijaan lasketaan yhteispisteitä osumista viideltä ottelukierrokselta.

Hallikilpailuja järjestetään Suomessa lähes joka viikonloppu ympäri maan. Suomenmestaruuskilpailut järjestetään yleensä maaliskuussa.

Alla on videoklippi vuoden 2015 sisäammunnan SM-kilpailuista Kurikassa.

YouTube-videon näyttäminen ei onnistunut. Tarkista markkinointievästeiden hyväksyminen ja selaimen yksityisyysasetukset.

 

Kurkistus tulevaan: seuraavan oppitunnin aiheena ankkurointi, keskittäminen ja tähtääminen

 

Ankkuroinnissa tarkoituksena on asettaa vetokäden kämmenselkä poskea vasten ja jänteellä haetaan nenäkontakti.

Takatähtäin keskitetään etutähtäimen kanssa. 

 

Jousiammunnan historiaa, osa 2

(Composition, research and text - Roel © Burgler, commissioned by the Foundation and Niato NHB)

Jumalia ja myyttejä

Jousi ja nuoli ovat olleet niin tärkeä osa eri kulttuureja, että ne ovat löytäneet tiensä myös uskontoihin. Esimerkkinä assyrialainen jumalatar Istar, hedelmällisyyden ja seksuaalisuuden jumala. Hänellä oli valta tuhota viljelykset ja tehdä eläimistä hedelmättömiä. Häntä on nimitetty myös sodan jumalaksi, jossa roolissa hän esiintyi aina jousen kanssa. 

Kreikassa puolestaan jumala nimeltä Eros ja Roomassa hänen kollegansa Cupid, saivat ihmiset rakastumaan ampumalla heitä jumalallisella nuolellaan. Cupid toimii esikuvana myös meidän tuntemalla rakkauden nuolia sinkoavalle hahmolle, jota erityisesti ystävänpäivänä näkee korteissa ja suklaakonvehdeissa. Budhalaisessa uskonnossa jumala nimeltä Druka Kunley ampui naisia nuolilla ja teki heidät hedelmällisiksi. Hindujumala Arjuna taas puolustaa oikeamielisyyttä, johtajuutta ja mielen vahvuutta jousi kädessä. Ampujana hän ei kirjoitusten mukaan ollut kummoinen. 

Jousiammunta on myös hyvin esillä tähtitaivaalla. Yksi parhaiten tunnetuista tähtikuvioista on nimeltään ”jousimies”, Sagittarius. Tämä on myös yksi horoskooppimerkeistä. 

Zeniläisyydessä jousiammunta on yksi tapa harjoittaa meditaatiota. Tyyliä kutsutaan Kyudoksi. Myös japanilaisessa samuraiperinteessä jousiammunta oli korkein kamppailulajien muoto.